Talviajoa

Aikaa kuluu ja vikoja ilmenee. Vanhan auton omistaminen on kuin liikkuisi soutuvenellä, josta puuttuu pohjatulppa: kauhoa pitää kokoajan, että pystyään pinnalla ja liikkeessä.

Koska en tällä hetkellä omaa autotallia, joudun kylmänä vuodenaikana ulkoistamaan melkein kaiken korjaustyön. Ja kun auton vie ulkopuoliselle korjattavaksi, niin tietenkin uusia vikoja löytyy entistä enemmän.

Ennen vuodenvaihteen huoltoa ja katsastusta, vaihdoin itse Aman etuturvavyöt, koska kartturin turvavyö ei enää palautunut tai lukittunut, riippuen kelan asennosta. Jostain syystä tämä oli naisystäväni mielestä auton erittäin suuri ongelma. Tämän lisäksi vaihtoon meni myös sisävalon ja vanhan, kulahtaneen vaihdekepin nuppi.

Suurimpan vikana on ollut pakosarjan vuotaminen, mikä ei usemmasta paikkausyrityksestä huolimatta pysynyt tiiviinä. Syksyllä katkesi myös pakoputki, joten järkevintä oli pistää koko linja uusiksi. Strömbergin kaasariin sopiva uusvanha pakosarja Ilarilta ja lopput putkesta Motonetistä.

Huollossa vaihdettavaksi meni lisäksi apusimpukka, vasen alapallonivel, vasemman etuylätukivarren runkohelatat, taka-akselin pitkittäistukivarsi. Lisäksi säädettiin valot kuntoon, renkaiden ohjauskulmat, jarrut, öljyt, jäähdytysnesteet, talvitermostaatti. ym. ym. Laskua kertyi sen verran paljon, että auton olisi parempi toimia moitteetta seuraava vuosi tai pari.

Pitkittäistukivarsi oli kyllä päässyt todella huonoon kuntoon.

Hinnasta huolimatta auto kulkee taas moitteetta, ilman kilinää, kolinaa tai tuhinaa.

Hyvä talviauto. Eihän se nyt  lähde -13c pakkasella käyntiin "kuin palmun alta", mutta pienellä sahaamisella käynnistyy ja vie määränpäähän.