Uudet tilat, vanhat jutut

Vuosi on vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Uutta osaa on on kuitenkin tullut laitettua  hapertuneiden, kadonneiden ja ruostuneiden tilalle. Vanhan auton omistaminen ja kunnossapitohan  on lähimpänä ikiliikkujaa sitten da Vincin ja Speden muinaisten keksintöjen

Kesällä 2016 tuli myös hankittu uusi koti niin itselle kuin autollekin. Talli on mahdollistanut taas auton räpeltämisen, vaikka kylmä talli ei olekaan paras mahdollinen paikka viettää aikaa talven pakkasiltoja. Helpompaa se on kuitenkin kuin tienposkessa korjailu. Samalla Amazon päätti jokapäiväisen käyttöautovelvollisuutensa ja siirtyi eläkeelle kesäautoksi.

Autotalli ei ole suuren suuri. Talli on tehty 1950-luvun puolessa välissä, joten on se on kuin suunneteltu  1956 julkaistua Amazonia varten. Pienellä järjestelyllä tuolla mahtuu jopa tekemään jotain.

Vuonna 2016 taisin uusia autoon lähinnä bensapumpun, joka oli vääntynyt liiallisesta kiristyksestä niin, että öljyä vuoti tiivisteiden välistä.

Sponsored by Motonet

Syksyllä irrottelin moottorin ympäriltä kaikki lisälaitteet, sillä 1,5v päivittäinen ajo alkoi jo näkyä konehuoneen puolella. Jokainen kolo ja pinta oli likainen maantien pölystä, minkä lisäksi pakosarja vuoti jälleen kerran.




Talven pimeinä iltoina huolsin Strömbergin kaasarin puhdetöinä.

Neula ja tiivisteet löytyivät kaasutinexpertiltä

Kevään tultua hiekkapuhalsin sekä maalasin rapistuneet osat ja pistin pakettiin. Pakosarjan ja venttiilikopan ostin käytettynä, mutta panostin uuteen syylariin, kun vanhalla alkoi olla ikään liittyviä pidätysvaikeuksia.

 

Vielä pitää vaihtaa muutama likainen letku, niin se on kuin (melkein) uusi.

Samalla vaihtui kaikki mahdolliset suodattimet, hihnat, tiivisteet, öljyt ja tulpat. Nyt taas käy kone taas hyvin ja ulkonäkökin mielyttää silmää.

Kevään v*ttumaisin projekti olikin takakontin jousien ja saranoiden vaihtaminen. Tätä en voi suositella kenellekkään. Edellisellä omistajalla oli palanut asian kanssa ilmeisesti hermot, kun jousien kiinnikkeet oli vedetty laikalla poiki. Kokonainen päivä siihen tuhlaantui, mutta lopulta jousi löysi kolonsa ja takakontti toimii kuten kuuluukin. Amassahan oli ostaessani kontin mekanismi mallia hiihtoporkka, jonka päivitin myöhemmin harjanvarreksi. Välissä kokeilin kaasujousia, mutta ne väänsivät takakonttinkantta, jolloin sadevesi pääsi valumaan kontin pohjalle.

Pienällä tuunauksella sorkkaraudasta sai epävirallisen volvon työkalun.

Tämä perkele tappeli vastaan aivan loppuun asti.

Samalla kun kontti pysyi ilmassa, niin vaihdoin tivisteet bensamittariin. Tämänhän tein jo 2 vuotta sitten, mutta sillloin en vaihtanut ruuveja, joten tiivistys jäi puuteelliseksi. Katsotaan pysyykö bensa nyt tankissa uusien ruuvien voimalla.


Seuraavaksi vuorossa on ehkä alustan päivitys, pintaruosteen poistoa ja lämmittimen termostaatin vaihtaminen. Letkujen irrottaminen syksyllä rikkoi termarin tiivisteen ja jäähdytysnesteet valuivat kartanlukijan jalkatilaa. Näiden vanhojen kärryjen ongelma on aina se, että kun yhden osan irrottaa, niin samalla sen viereinen osa hajoaa.

Ikiliikkuja jatkaa liikettänsä.