Ennen oli kaikki paremmin, ainakin esteettisesti

Volvo Amazon 120 mallin julkaisutilaisuus pidettiin helmikuussa 1956. Uusi Amazon erosi tyylillisesti  aikaisemmasta Volvon pv 444:sta, joka oli selvästi sodanjälkeisen autoteollisuuden tuotos niin teknisesti kuin ulkonäöllisesti. Ruotsalaiset insinööri kopioivat uuteen automalliinsa muodot ja tyylin 1950-luvun amerikkalaisista autoista, kuten Chryslerin c 300:sta ja New Yorkerista ja sopeuttivat sen eurooppalaiseen kokoluokkaan ja bensankulutukseen.

Chrysler C-300

Chrysler New yorker

Kokonaisuudessa Amazoneja valmistettiin vuodesta 1956 vuoteen 1970 asti hyvin pienillä ulkoisilla muutoksilla.  Suurimmat muutokset olivat lähinnä teknisiä parannuksia, jotka kehitys oli tuonut tullessaan. Esimerkkeinä moottorin tilavuus nousi vuosien aikan 1.6l - 2l, sähköjärjestelmä nostettiin 6 voltista 12 volttiin, etujarrut muutettiin rumpujarruista levyjarruiksi, jarrut saivat tehostimen ja järjestelmästä tehtiin kaksipiirinen. Viimeisinä vuosina  turvavyöt asennettiin tarpeen vaatiessa myös takapenkille ja etupenkkeihin tuli niskatuet. Lisäksi autoon tehtiin paljon pieniä turvallisuuteen liittyviä parannuksia.

Teknisesti ajateltuna viimeisen vuoden Amazon on kaikista Amazoneista paras, mutta 14 vuoden tuotannossa kadotettiin auton alkuperäinen, 1950-lukua henkivä yksityiskohtien kauneus. 1970-luvun lähestyessä Amazonista riisuttiin pois kromiosia ja muita yksityiskohtia sopeutettiin aikakauden minimalistiseen tyyliin. Samalla auton valmistamistuskuluja pyrittiin varmasti laskemaan mahdollisimman alas.

Koska oma Amazon ei ole mikään vuoiskymmenet tallissa pidetty, ensimmäisten tuotantoerien pussihousu-unelma, vaan 2000-luvulle asti ajossa ollut käyttöauto, niin koe vapaudeksi tehdä siitä juuri itseä miellyttävän version eli kuten harrastepiireissä sanotaan "pelastaa se museoinnilta."  En juurikaan lämpene choppauksille, rotta-autoille, tuunauksille tai muille suuremmille muutoksille. Amazonin kauneus piilee sen alkuperäisessä 1950-luvun estetiikassa ja sen merkityksestä suomalaisten kokemalle lähihistorialle. Tarkoituksena on palauttaa auto pääsosin siihen alkuperäiseen ulkonäköön, jollaiseksi se oli suunniteltu. Tietenkään kyse ei ole mistään museotasoisesta replikasta, vaan omistajan omaa esteettistä silmää miellyttävistä valinnoista, joka tulee olemaan valmiina täynnä puristin silmään sattuvia anakronismija.

Mitä siis pitäisi tehdä?

Myöhäisemmistä malleista karsittiin pois 50-lukulaiset kromit, mikä oli omasta mielestäni suuri virhe. Vanhoissa malleissa kromia löytyy enemmän ainakin tippalistasta sekä konepellin kärjestä. Samoin 1963-1964 etusäleikkö/grilli on paljon tyylikkäämpi kuin myöhäisempien vuosien malleissa. Säleikön löytäminen on tietenkin paljon vaikeampi ja lopulta paljon kalliimpi päivitys kuin muiden osien yhteensä, mutta varmasti sen arvoista

Viimeisen vuoden karvalakkimalli

Vuosina 1962-1964  kromia löytyi enemmän niin hienosta säleiköstä, konepellin koristeesta kuin tippalistoista

Vanhojen Amazonien takakontin kahva on myös vaihdettava vanhempaan ja miehistä voimaa uhkuvaan versioon.

 Lisäksi tyylillset päivitykset voisivat olla yllä olevan kuvan jenkkimalliset, kokonaan punaiset takavalot, jolloin tosin 1970 vuoden mallissa oleva peruutusvalo ei enää täyttäisi tehtäväänsä. Lisäksi vilkut/seisontavalot voisivat olla kokonaisuudessaan kirkkaat.

Kirkkaat etuvilkut kiinitettynä yhdessä omista autohaaveista: valkoisessa farkku-Amzonissa.

Sisustan puolella parannusta tuo ratin vaihtaminen alkuperäiseen Amazonin rattiin.

60-luvun lopussa ratti vaihdettiin uuteen ja 70-lukua henkivään malliin.

Vanhassa Amazonissa takapenkillä oli vielä ripaus luksusta, eli keskikonsoli, johon hienostonaiset ovat voineet nojailla matkalla kesähuvillalle. Uudemmissa autoissa tämä yksityiskohta katosi ja selkänoja alettiin valmistamaan yhdestä palasta.

Pienenä yksityiskohtana on vielä varhaisimmissa malleissa olleet lisäpehmusteet oven pikkuikkunan alapuolella. En ole ihan varma sopiiko nämä 1:1 uudempiin, 2 ovisiin malleihin, mutta eiköhän se selviä aikanaan.

En tiedä miten tällaisen vanhemman turvavöiden lukitussysteemin saisi toimimaan uudempien vöiden kanssa, mutta kauniit ne ainakin ovat.





Alkuperäisen ulkonäön parantamisen lisäksi suunnitelmissa on jossain vaiheessa korjata maalipintaa ja madaltaa Amazonia maltillisesti sekä samalla vaihtaa kallistuksen vakaajat järeämpiin.  Suurimpana teknisenä haaveena, kuten kaikilla muillakin Amazon-ihmisillä on ylivaihteen hankkiminen. Tosin sopivia ylivaihteita ei löydy ihan joka nurkan takaa, ainakaan kohtuulliseen hintaan.

Teknisesti oma Amazon on ihan hyvässä kunnossa. Moottorissa pysyy paineet ja nesteet, sillä voi todistetusti ajaa ylinopeutta ja bensakulutus on kohtuullinen. Vaikka tallissa lepääkin vanha moottori, josta voisi tehdä ärhäkkäällä nokalla ja tuplakaasareilla toimivan tehokkaan ja naapureita häiritsevän tehomyllyn, niin nykyinen Aman käyttötarkoitus on lähinnä lyhyiden matkojen cruisailu ja perheen kesäretket, joten tähän elämän- ja autotilanteeseen ei ole juuri tarvetta lisätä moottoriin tehoja.

Katsotaan miten projekti etenee. Valmiitahan nämä olivat ensimmäisen ja viimeisen kerran silloin kun ne lähtivät Göteborin tehtaalta.