Kirjastoauto I

 Nykyisin parhaimman ja nopeimman tiedon saa netistä autoharrastajien foorumeilta tai Youtubesta. Ennen maailman sähköistymistä jouduimme vain luottamaan kavereiden puheisiin ja tulkitsemaan ohjekirjojen neuvoja. Vaikka tietoa on nykyään moninkertaisesti enemmän ja helpommin saavutettavissa, menneisyyden kirjat ovat jääneet käyttöömme.  Moni ohjekirja ja tee se itse -autonkorjausopas on joutanut kaatopaikalle, koska uudessa Toyotassa on takuu vielä voimassa, eikä sitä kuitenkaan kannata korjata itse. Tiedon merkitys ei ole kuitenkaan joutanut jätteiden joukkoon, vaikka vastaavaa tietoa löytyisikin tipoittain netin syövereistä. 70-80 –luvun oppaissa on tärkeää tieto juuri niistä 50-80 –luvun autoista, joidenka huoltamiseen ne ovat tarkoitettu.

Tietyllä tavalla nämä vanhan korjausoppaat ja tietokirjat ovat ensisijaisen tärkeitä tiedon säilyttämisen kannalta. Siirtyessämme kokoa ajan enemmän sähköiseen tiedonjakoon ja autojen uuteen tekniikkaan, jäävät vanhat opit usein digitoimatta.  Tietenkin vanhaa tekniikkaa osaavia ihmisiä tulee olemaan niin kauan kun on vanhan tekniikan autoja ja harrastaminen jatkuu.  Vaikka  loppujenlopuksi tieto hankitaan kädet öljyssä ja kantapään kautta, harrastuksen aloitteleva hallussa tietokirjasarja, kaikkine puutteineen ja ylimalkaisine tietoineen,  on henkilökohtainen avain auton tekniikan ymmärtämiseen ja omakohtaiseen tutkimiseen.  

Autokirjan, eli yksinkertaisen auton toiminnan selittävä yleisteoksen, olen ostanut kirjastosta 50c ja kokonaisen Näin korjaan autoani –kirjasarjan ostin joskus kirpputorilta 20e.  Näiden lisäksi Volvo Amazonin manuaalien löytyminen netistä tekee huoltamisesta ja korjaamisessa helpompaa.  Kaikkea ei siis tarvitse oppia kantapään kautta.
http://www.volvoamazonpictures.se/documents/Volvo_Amazon_manuals_en.htm