Myöhempien aikojen kirjoituksia

Löysin kännykästä jotain kuvia syksyn pienistä korjauksista, joista en ole tehnyt mitään blogimerkintää.

Joskus syksyllä säädin ventiilit. Mitään ongelmaa ei asiaan liittynyt, lähinnä vain mielenkiinnosta päätin tarkastaa asian. Kaikki näytää olevan kohdillaan: öljy kiertää, eikä liian suurta kulumaa ole havaittavissa. Yleisesti ottaen tämän Amazonin B20:n käynti on todella tasainen ja äänet hiljaiset verrattua moneen youtuben videoon, jossa vanhan Volvon käyntiäänet kuulostavat enemmänkin traktorilta kuin henkilöautolta.




Samalla avasin kaasuttimen, puhdistin hieman sisältä ja vaihdoin alipainekumin. Vinkkinä seuraavalle: kun kaasuttimen avaa ja kokoaa, niin kannattaa merkitä kaikkien osien asennot, niin kokoaminen on helpompaa

Neulassa näkyy jonkinverran kulumaa, mikä on ilmeisesti ihan normaalia. Jossain vaiheessa pitäisi tilata Strömpään huoltosarja, niin voisi vaihtaa samalla neulan.

Bensapumpun juuresta vuotaa öljyä. Vika ei kuitenkaan parane kokonaan tiivisteellä, koska itse bensapumppu on vääntynyt joskus liian kovasta pulttien kiristämisestä. Nyt öljyvuoto on kuitenkin vähäistä.

.

Vaihteiston tukikumi

Amazon on pitänyt resonoivaa ääntä tietyillä nopeuksilla, erityisesti silloin kun moottori ei vedä tai jarruta, vaan pyörii tasaisella nopeudella.  Ääni väheni huomattavasti pakoputken vaihtamisella, mutta vanhassa autossa on aina tärinää ja värinää, josta omistaja haluaisi päästä eroon mahdollisimman tasaisen menon saamiseksi.


Vaihteiston tukikumi oli päässyt melko huonoon happeen.

Ei muuta kuin eturenkaat ilmaan ja tunkilla tukea vaihteistolle.  Likaista, mutta kohtuullisen helppoa.

Autosta on selvästi joskus vaihdettu vaihteisto. Ensimmäinen vihje tästä on se, että auton mukana tuli ylimääräinen vaihteisto, jonka keppi oli katkennut aivan juresta. Tukikumi oli räävittömässä kunnossa, mutta kaikki mutterit ja pultit olivat ruostettomassa kunnossa. Ehkä tukikumi on ollut alunperin huonoa materiaalia ja sulanut viimeisten vuosien aikana.

Tuulilasinpyyhkimet

En ole missään törmännyt Amazonin uusiin tuulasinpyyhkimiin tai vaihtosulkiin. Ainakaan suurien varaosatavaratalojen katalogeista ei löydy suoraan merkiä ja mallia, joka sopisi vanhan Volvon pyyhkimiksi.

Motonetistä kuitenkin löytyi kysymällä Champion R33, joka  on tarkoitettu mm. Alfa Romealle ja Fiatille, mutta on profiililtaan sopivia vanhan Volvon pieniin pyyhkimiin.

Taas pyyhkii hyvin.

Talviajoa

Aikaa kuluu ja vikoja ilmenee. Vanhan auton omistaminen on kuin liikkuisi soutuvenellä, josta puuttuu pohjatulppa: kauhoa pitää kokoajan, että pystyään pinnalla ja liikkeessä.

Koska en tällä hetkellä omaa autotallia, joudun kylmänä vuodenaikana ulkoistamaan melkein kaiken korjaustyön. Ja kun auton vie ulkopuoliselle korjattavaksi, niin tietenkin uusia vikoja löytyy entistä enemmän.

Ennen vuodenvaihteen huoltoa ja katsastusta, vaihdoin itse Aman etuturvavyöt, koska kartturin turvavyö ei enää palautunut tai lukittunut, riippuen kelan asennosta. Jostain syystä tämä oli naisystäväni mielestä auton erittäin suuri ongelma. Tämän lisäksi vaihtoon meni myös sisävalon ja vanhan, kulahtaneen vaihdekepin nuppi.

Suurimpan vikana on ollut pakosarjan vuotaminen, mikä ei usemmasta paikkausyrityksestä huolimatta pysynyt tiiviinä. Syksyllä katkesi myös pakoputki, joten järkevintä oli pistää koko linja uusiksi. Strömbergin kaasariin sopiva uusvanha pakosarja Ilarilta ja lopput putkesta Motonetistä.

Huollossa vaihdettavaksi meni lisäksi apusimpukka, vasen alapallonivel, vasemman etuylätukivarren runkohelatat, taka-akselin pitkittäistukivarsi. Lisäksi säädettiin valot kuntoon, renkaiden ohjauskulmat, jarrut, öljyt, jäähdytysnesteet, talvitermostaatti. ym. ym. Laskua kertyi sen verran paljon, että auton olisi parempi toimia moitteetta seuraava vuosi tai pari.

Pitkittäistukivarsi oli kyllä päässyt todella huonoon kuntoon.

Hinnasta huolimatta auto kulkee taas moitteetta, ilman kilinää, kolinaa tai tuhinaa.

Hyvä talviauto. Eihän se nyt  lähde -13c pakkasella käyntiin "kuin palmun alta", mutta pienellä sahaamisella käynnistyy ja vie määränpäähän. 

Känkkä

Käsijarrunvalo lopetti toimintansa. Ensin epäilin loogisesti polttimon palamista, mutta polttimon ollessa niin ikävässä paikassa, päätin tarkastaa itse kytkimen, jonka kanssa muilla volvisteilla on ollut haasteita. Vika löytyikin kytkimen liittimestä, jonka muovinen eriste oli murentunut, minkä myötä itse liitin oli irronnut. Sama vika taisi olla ovien valokytkimissä. Kunnollinen määrä 2k liimaa ja kytkin oli kuin uusi.

kilinää, kolinaa ja öljyjen vaihdot

Amassa on ollut ostohetkestä lähtien pieni kilkattava sivuääni silloin kun kaasu tai jarrupoljinta ei paineta. Paikansin äänen jarrutehostimeen ja VRCF-forumin sivuilta selvisi, että kyse on enemmänkin vanhojen Volvojen ominaisuus kuin vika. Tehostimen takaiskuventiilin irtoaa ilmeisesti ajan myötä ja jää kilisemään tehostimen sisälle, silloin kun tehostimen ja imusarjan yhdistävässä letkussa ei ole painetta. Vika ei vaikuta jarrutehoon tai imusarjan toimintaan, mutta synnyttää ärsyttävän kilinä auton ollessa tyhjäkaynnillä tai liikkuessa esim alamäkeen ilman moottorin vääntämistä.

Koska jarrut toimivat muuten mallikkaasta, eikä syytä ole vaihtaa koko mötikkää, tein viisaampien ohjeiden mukaan ja laitoin letkun väliin uuden, erillisen, 8 mm halkaisija takasikuventiilin, jonka löysin Motonetin  veneilyosastolta. Kilinä katosi melkein täysin.  Sanon melkein, koska pienen metallisen kilinän pystyy vieläkin kuulemaan jos tietää mitä kuunnella. Alkuperäinen ventiili on tietenkin edelleen irti tehostimen sisällä ja pitää hyvin pientiä kilinää moottorin tärinästä. Joka tapauksessa, toimiva kikkakolmonen.

Päästyäni öljyjen ja suodattimien vaihtamisessa vauhtiin, vaihdoin samalla vahteiston ja perän öljyt. Suurta muutosta vaihteiden vaihtamisen suhteen en huomannut. Pakki raksahtaa edelleen paikalleen jos keppiä heiluttaa liaan nopeaan tahtiin. Perästä lähtevä humina väheni mahdollisesti. Taustamelun hiljentyminen voi olla myös placeboa, mutta tärkeintähän on omistajan tyytyväisyys. :)


Perän öljyt olivat melko hyvän väriset ja kuntoiset, mutta vaihteiston öljyt olivat ikävän harmaat ja klimppiset. Nyt on ainakin vaihdettu. Vain luoja tietää, kuka ja milloin ne on viimeksi vaihdettu.

Vaihteiston korkki on näköjään magneettinen ja kerää pienet rattaista irronneet rautahiput talteen.

Kruisailua ja korjailua

Perinteiseen kesään kuuluu Suomen kiertäminen, ja koska kyse on 45 vuotta vanhasta autosta, niin erottamaton osa ajamista on auton korjaaminen.

Vanha akku ei selvinnyt 1,5v remontista ja tyhjänä olemisesta, vaan se piti käydä vaihtamassa uuteen. Ensiksi epäilin vikaa laturissa, mutta hiilet olivat kuitenkin kunnossa ja lopulta uuden akun ostaminen vähensi käynnistyskaapelien käyttöä ja työntämisen tarvetta 100%.

Heinäkuun Stadin kruisingeissa ehdittiin ajaa pojan kanssa kerran kylä ympäri, kun kytkinvaihjeri katkesi. Samalla selvisi, miksi kytkin oli ostohetkestä lähtien niin jäykkä, että pohje tuli polkemisesta kipeäksi.

Kytkinvaijeri oli ilmeisesti vuosien varrella virttynyt ja hiertänyt suojaputken sisällä, tehden käytöstä raskasta. Onni onnettomuudessa oli vaijerin katkeaminen Helsingissä, eikä missään tiettömien taipaleiden takana. Sain vielä saman illan aikan hankittua varaosan Motonetista. Vaihtamiseen ja säätämiseen meni yhteensä n. 1/2h.

Maalipinta on edelleen todella kehno, johtuen hätäisestä maalauksesta, mutta sitä saa mitä tilaa.
Kesän aikana myllytin kuitenkin maalipinnan. Näin sain lähinnä poistettua maalauksessa vanhalle maalinpinnalle lentäneet pienet maalihippuset, jotka tekivät vanhasta maalista mattapintaisen.

Puolet konepellistä myllytetty.

Pakosarja alkoi jossain vaiheessa pitämään tuhisevaan ääntä kaasuttaessa. Vaihdoin tiivisteen kerran, mutta ääni ei poistunut. Syy löytyy pakosarjan suutinten ruostumisesta epätasaisiksi, jolloin pakokaasu pääsee karkuun pienistä aukoista. Avasin pakosarjan udelleen ja laitoin tiivisteen ja pakosarjan väliin kovettuvaa tiivistetahnaa. Nyt tuntuu äänet pysyvän ainakin toistaiseksi poissa.

Kaasut pääsevät pakoon.

Aasia, jota olin vältellyt aivan liian pitkään, oli öjynvaihto. Typerää siinä mielessä, että vanha öljy oli edellisen omistajan ajoilta ja ties kuinka vanhaa. Öljyn, öljynsuodattimen, bensasuodattimen ja ilmasuodattimen vaihtamisen jälkeen kone myös käy hiljaisemmin. Joten jos moottori pitää liian kovaa ääntä, niin pelkkä öljynvaihtokin voi auttaa.
Vielä pitäisi vaihtaa vaihteistoöljyt. Ennen talvea sitten.

Tämä EI ole mustaa kultaa.

 Taakse sain viimeinkin laitettua kuraläpät. Taiteilin kiinnikkeet ihan normipellistä, jotka maalasin vasaralakalla.

Lämpömittarin letku paloi poikki autoa kasaan pistettäessä.  Tarkoitus oli vaihtaa tilalle uus-vanha mittari ja letku, mutta emme saaneet irroitettua sellaista eräästä elinluovuttajasta. Ostin tilalle ja varoksi toisen mittarin, joka kertoo tarkemmin moottorin lämpötilan.  Nyt olen kuitenkin tottunut kyseiseen mittariin ja pidän sen tarkkudesta enemmän, kuin alkuperäisen mittarin suuntaa-antavasta vihreä-kylmä, punainen-kuuma -asteikosta.

Keväällä autoa pikaisesti kasatessa en vaihtanut bensatankin mittarin tiivistettä. Vanha kuminen tiiviste alko tietenkin vuotamaan heti, minkä johdosta maalit kesivät tankin päältä ja vieno bensatuoksi levisi silloin tällöin ajotilaan. Nyt sai viimeinkin vaihdettua korkkitiivisteen vanhan tilalle. Keitin tiivisteen kiehuvassa vedessä ja pistin paikoilleen. Toivotaan, että bensat pysyvät tankissa.