Näytetään tekstit, joissa on tunniste kojelauta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kojelauta. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. elokuuta 2013

Kojelaudan paikkailua



Yleensä puhutaan auton kuluvista osista, mutta loppujen lopuksi moni osa kuluu rikki huomaamatta. 43 vuoden aikana suuret lämpötilanvaihtelut ja auringon porotus syö kojelaudan kestävyyttä. Lämpölaajeneminen kuluttaa pienellä liikkeellään vinyyliä siinä missä ratin käänteleminen ohjauslaitteiden niveliä. Tämän Amazonissa kojelaudan vinyyli oli ymmärrettävästi lähtenyt repeytymään pintaan tehdyistä ohuista urista.

Joku aikaisempi omistaja oli ”korjannut” repeämiä lähinnä värjäämällä sisältä pursuvan vaahtomuovin mustaksi tai polttanut ne sytkärillä. Varmaa metodia on vaikea selvittää, jälki on kuitenkin melko huonoa, eikä ainakaan estä repeäminen leviämistä.

Rapsuttelin kovettuneen massan pois, imuroin irtonöyhdän, suojasin repeämien reunat maalarinteipillä. Kojelaudan repeämät täytin mustalla Sikaflex 521 UV:llä, jota käytin myös ikkunoiden tiivistämiseen. Helpointa rakojen täyttäminen oli pursuttaa Sikaflexia paletille ja levittää sitä lastalla kolohin. Lopullisen tasaisen jäljen sain aikaiseksi kostuttamalla sormen mäntysuopaan ja tasoittamalla tiivisteen siistiksi. Viimeistelin työn poistamalla virheet tärpätillä. Lopullinen jälki on ihan kohtuullista.  

Uuden kojelaudan hinta on jossain 300e tietämillä. Kyse ei ole mahdottomasta hinnasta, varsinkin jos raha ei ole ongelma tai jos haluaa rakentaa täysin tehdaskuntoisen museopelin. Vaikka korjausjälki on ihan kohtuullinen, täytyy pitä silmät auki jos jossain sattuu törmäämään käytettyyn, mutta hyväkuntoiseen kojelautaan. Korjauksen jälki ei kuitenkaan hyppää silmille ja sen kanssa pystyy hyvin elämään ja ajelemaan.

 Kuvat ovat ennen ja jälkeen paikkaamisen.

EDIT: Uudet jälkeenkuvat kaksi päivää myöhemmin kun tiiviste on jo kuivunut.
 
Ennen.

Jälkeen.
Ennen.
Jälkeen.
Yksi ikävämpi repeämä tilkittynä.
Jälkeen.
Kojelaudan pehmusteita pitää vielä vähän puhdistaa, kun näyttää jääneen jäämiä Sikaflexistä tai tärpätistä.





Tuntuu että korjaamista on neljänlaista
1. Esteettinen korjaaminen, jossa peitetään virhe ja uskotaan ongelman poistuneeksi. Esim. ruosteen peittäminen maalilla
2. Käytännöllinen korjaaminen, jossa kohde korjataan toimimaan. Esim. sähköviritelmät, jotka toimivat, mutta eivät ole kovinkaan hyvän näköisiä, turvallisuudesta puhumattakaan   
3. Vikojen korjaaminen, jossa vanha osa pyritään korjaamaan mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin mahdollista.
4. Uuden vaihtaminen.

Kojelaudan kohdalla korjaaminen on lähinnä 3 luokkaa. Repeäminen täyttäminen Sikafelxillä ei tee siitä uutta, mutta on esteettisesti paremman näköinen vaahtomuovin värjääminen mustaksi. Samalla Sikaflex mahdollisesti sitoo vinyylin niin, ettei repeäminen jatku pidemmälle.