Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sikaflex. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sikaflex. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. elokuuta 2013

Kojelaudan paikkailua



Yleensä puhutaan auton kuluvista osista, mutta loppujen lopuksi moni osa kuluu rikki huomaamatta. 43 vuoden aikana suuret lämpötilanvaihtelut ja auringon porotus syö kojelaudan kestävyyttä. Lämpölaajeneminen kuluttaa pienellä liikkeellään vinyyliä siinä missä ratin käänteleminen ohjauslaitteiden niveliä. Tämän Amazonissa kojelaudan vinyyli oli ymmärrettävästi lähtenyt repeytymään pintaan tehdyistä ohuista urista.

Joku aikaisempi omistaja oli ”korjannut” repeämiä lähinnä värjäämällä sisältä pursuvan vaahtomuovin mustaksi tai polttanut ne sytkärillä. Varmaa metodia on vaikea selvittää, jälki on kuitenkin melko huonoa, eikä ainakaan estä repeäminen leviämistä.

Rapsuttelin kovettuneen massan pois, imuroin irtonöyhdän, suojasin repeämien reunat maalarinteipillä. Kojelaudan repeämät täytin mustalla Sikaflex 521 UV:llä, jota käytin myös ikkunoiden tiivistämiseen. Helpointa rakojen täyttäminen oli pursuttaa Sikaflexia paletille ja levittää sitä lastalla kolohin. Lopullisen tasaisen jäljen sain aikaiseksi kostuttamalla sormen mäntysuopaan ja tasoittamalla tiivisteen siistiksi. Viimeistelin työn poistamalla virheet tärpätillä. Lopullinen jälki on ihan kohtuullista.  

Uuden kojelaudan hinta on jossain 300e tietämillä. Kyse ei ole mahdottomasta hinnasta, varsinkin jos raha ei ole ongelma tai jos haluaa rakentaa täysin tehdaskuntoisen museopelin. Vaikka korjausjälki on ihan kohtuullinen, täytyy pitä silmät auki jos jossain sattuu törmäämään käytettyyn, mutta hyväkuntoiseen kojelautaan. Korjauksen jälki ei kuitenkaan hyppää silmille ja sen kanssa pystyy hyvin elämään ja ajelemaan.

 Kuvat ovat ennen ja jälkeen paikkaamisen.

EDIT: Uudet jälkeenkuvat kaksi päivää myöhemmin kun tiiviste on jo kuivunut.
 
Ennen.

Jälkeen.
Ennen.
Jälkeen.
Yksi ikävämpi repeämä tilkittynä.
Jälkeen.
Kojelaudan pehmusteita pitää vielä vähän puhdistaa, kun näyttää jääneen jäämiä Sikaflexistä tai tärpätistä.





Tuntuu että korjaamista on neljänlaista
1. Esteettinen korjaaminen, jossa peitetään virhe ja uskotaan ongelman poistuneeksi. Esim. ruosteen peittäminen maalilla
2. Käytännöllinen korjaaminen, jossa kohde korjataan toimimaan. Esim. sähköviritelmät, jotka toimivat, mutta eivät ole kovinkaan hyvän näköisiä, turvallisuudesta puhumattakaan   
3. Vikojen korjaaminen, jossa vanha osa pyritään korjaamaan mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin mahdollista.
4. Uuden vaihtaminen.

Kojelaudan kohdalla korjaaminen on lähinnä 3 luokkaa. Repeäminen täyttäminen Sikafelxillä ei tee siitä uutta, mutta on esteettisesti paremman näköinen vaahtomuovin värjääminen mustaksi. Samalla Sikaflex mahdollisesti sitoo vinyylin niin, ettei repeäminen jatku pidemmälle.

lauantai 27. heinäkuuta 2013

Pientä laittoa

Autonrassaamisessa kuluu paljon aikaa ja työtä pikkuasioiden tekemiseen. Viimepäivänä  olen lähinnä maalannut peruutuspeilin ( http://zenjavolvoamazon.blogspot.fi/2013/07/pepsi-challenge.html ), irrotellut osia niiden puhdistamiseksi, vaihdellut ruosteisia ruuveja uusiin ja tiivistänyt tuulilasi.



Peili on kuin uusi.
Uusia ruuveja vanhojen tillalle.
 
Korjailut ovat olleet lähinnä kosmeettisia parannuksia. Varaosia odotellessa voi tehdä kaikkea pientä ajankuluksi. "Suurimpana" korjauksena on ollut tuulilasin tiivistäminen. Autossa näytää olleen pidempiaikaisena ongelmana sadeveden tihkumienen jalkatilaan.  Tai oikeastaan ongelmana on ollut se, ettei reikää ole tukittu vaikka ongelma on ollut selvästi havaittavissa. Kuskin puolella vuoto on  pienempää eikä vaurioita ole päässyt syntymään. Kartturin puolella vuoto on puolestaan saanut aikaan reiän jalkatilaan, mutta asian saa korjattua vuodon tukkimisella ja ruosteen vaihtamisella kiiltävään peltiin. Itse ruoste pitää poistaa samaan aikaan kun kaikki muutkin peltitityöt, jotka olen suunnitellut tekeväni ensi syksynä.

Paikansin vuodon johtuvan tuulilasin huonoista tiivisteistä. Tietenkin parempi olisi vaihtaa tiivisteet kokonaan, mutta päätin paikata reikäiset kohteet uudella Sikaflexillä.  Rapsuttelin pois vanhat haurastuneet tiivisteet sekä liimat. Jätin jäljelle tiivisteet, jotka eivät irroneet kevyesti repimällä. Pesin, puhalsin ja putsasin kohteen niin, ettei pinnoissa ollut likaa tai rasvajälkiä, jotta uusi Sikaflexi voisi tarttua.

Paikkaaminen on aina väliaikaista verrattuna kokonaan uuden laittamiseen, mutta tässä tapauksessa tilkitseminen on varmasti sopiva toimenpide. Tuulilasin uudelleenliimaamista ja -tiivistämistä voi miettiä uudestaan sitten kun auton peltityöt ja  maalaaminen tulee ajankohtaiseksi. Mikäli sadevesien valuminen lattialle ei lopu, on vuotoa lähdettävä paikantamaan jostain muualta tai sitten ikkuna on tiivistettävä ammattilaisella.

 Edit: Piti käydä ihan varta vasten pesemässä auto, jotta saisi asiaan selvyyden. Hyvin tiivisteet näyttivät pitävän ja lattia pysyi kuivana.